Palkinnot

Työväen kulttuuripalkinto

Palkinto on arvoltaan 2 000 – 6 000 euroa ja se myönnetään työväenkulttuurin, sivistys- ja valistustyön parissa tehdystä ansiokkaasta työstä. Palkinnosta päättää KSR:n hallitus.

Työväen kulttuuripalkinto 2020

Kansan Sivistysrahaston Työväen kulttuuripalkinnot vuodelle 2020 on jaettu  Jaakko Kuuselalle,  Merja Minkkiselle ja Salme Nummelalle. 

Palkinnolla  huomioidaan työväenkulttuurin, sivistys- ja valistustyön parissa tehtyä ansiokasta työtä. Palkintosumma on kaikkien kolmen upean ja merkittävän kulttuuritoimijan osalta 2000 euroa. Palkinnoista päättää Kansan Sivistysrahaston hallitus. 

Jaakko Kuusela

Kansan Sivistysrahaston entinen asiamies on tuttu työväenliikkeen riennoista useilta vuosikymmeniltä ja useiltä rintamilta. Kuusela on itse harrastanut, johtanut ja vetänyt erilaisia työväenkulttuurin tapahtumia ja järjestöjä urheilun, teatterin ja musiikin saralla. Kuusela työskentelee vapaaehtoisesti edelleen eläkeläisten matkailu- ja kulttuuripalvelujen sekä palvelukotisäätiön toiminnan parissa. Kuuselan vuosikymmeniä kestänyt kulttuurityö työväenliikkeessä ylettyy Nuorista Kotkista aina eläkeläisjärjestöihin saakka. Hän on ollut koko työväenliikkeen palveluksessa, järjestäen mm. SDP:n tilaisuuksia, piirijärjestöjen tilaisuuksia ja toimimalla sadoissa tilaisuuksissa – ei vain järjestäjänä, vaan myös juontajana. Juontajan tehtävistä Jaakko Kuusela on erityisen tunnettu.

Kansan Sivistysrahastossa Kuusela kehitti mm. presidenttien juhlapäiväkeräykset, joista monivuotinen perinne sai alkunsa. Lisäksi Kuusela oli perustamassa hyvin monipuolista rahastoperhettä säätiöön, yhdessä puoluekentän, palkansaaja-, liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Kuusela oli myös promoottorina mm. Veikko Helteen, Oskari Tokoin, Rafael Paasion, Arvo Turtiaisen, Veikko Sinisalon sekä punavankien muistomerkkien mahdollistajana ja toteuttajana.

Vahvana kulttuuritekona voidaan pitää myös sitä, että Jaakko Kuusela, yhdessä Olavi Hurrin kanssa penkoi Kansan Sivistysrahaston perustamiseen liittyvät asiakirjat Kustannus Oy Tammen pöytälaatikoista ja päätti nostaa säätiön aktiiviseen toimintaan.

Ennen työtään Kansan Sivistysrahastossa järjestöneuvos Jaakko Kuusela työskenteli Nuorissa Kotkissa, sos.dem. nuorisoliitossa, SDP:ssa, Työväen kuntoliitossa ja Kultareunassa. Sivuhommina hoituivat yhtä lailla presidentti Mauno Koiviston suurten vaalikiertueiden vetovastuut 1982 ja 1988 kuin myös monien eduskunta- ja kunnallisvaaliehdokkaiden  vaalityöryhmiin aktiivisesti osallistuminen.

Jaakko Kuuselan kuva: KSR:n arkisto

Merja Minkkinen

Yhteiskuntatieteiden tohtori Merja Minkkisen molemmat vanhemmat olivat töissä työväenliikkeen palveluksessa. Minkkisen sanomalehtien kulttuuriosastoja käsittelevä väitöskirja julkaistiin vuonna 1993 ja hän valmistui kymmenen vuoden urakan jälkeen yhteiskuntatieteiden tohtoriksi pääaineenaan tiedotusoppi.

Minkkinen on kirjoittanut eläkkeelle jäätyään myös neljä kirjaa, muun muassa elämäkerran isästään Olavi Hurrista. Lisäksi hänen toimittaminaan julkaistiin jo 80-luvulla muun muassa paljon huomiota herättäneet Rauhanlauluja-teokset sekä Naislaulukirja. Tällä hetkellä työn alla on Ympäristölaulukirjan toimittaminen.

Merja Minkkisen kirjallinen tuotanto: Rauhanlauluja (Rauhankirjat 1982), Rauhanlauluja 2 (Rauhankirjat 1984), Naislaulukirja (Työväenmusiikki-instituutti 1986), kolumnikokoelma Ihmisläheinen juttu (Tammi 1986), Tuule tuuli leppeämmin missä köyhä raataa – Sosiaalihallituksen viisuopas (Sosiaalihallitus 1988), Feministilaulukirja (Demarinaiset 2012), isänsä Olavi Hurrin elämäkerran Oikeastaan aika mielenkiintoinen elämä (TSL 2011). Työläisnaisesta Doorikseen: 110 vuotta sosialidemokraattisia naisten lehtiä -julkaisun lisäksi Minkkinen on Kirjoittanut myös useita artikkeleja Työväentutkimuksen vuosikirjaan.

 Kirjallisen työn lisäksi Minkkinen on lahjakas säveltäjä. Hän on säveltänyt kantaaottavia runoja lauluiksi, mm. vähävaraisuuden teemalla. Monipuolisia ja koskettavia sanoituksia ja sävellyksiä esitettiin Minkkisen järjestämässä konsertissa joulukuussa 2019. 

Merja Minkkisen kuva: Antti Halonen

Salme Nummela

Nuorena Nummela oli aktiivisesti tekemässä Karhulan läntisen Sos.-dem. nuoriso-osastoa uudelleen toimintakykyiseksi ja oli mukana järjestämässä n. viidellekymmenelle 14 – 18 -vuotiaalle kaksi kertaa viikossa näytelmäharjoituksia sekä kisälli- ja kisällitärharjoituksia, jotka osallistuivat henkisiin kilpailuihin. Hän oli suunnittelemassa ja toteuttamassa ’Länskällä’ kerran kuussa pidettyjä illanviettoja (lopussa tunti tanssia).  Hän toimi myös Nuorten Kotkien ohjaajana.

Tampereen Yliopistossa suoritetun nuorisososionomitutkinnon jälkeen Salme Nummela jatkoi aktiivista kulttuurityötä Voionmaan Opiston nuorisotyö-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisten aineiden sekä puhetaidon opettajana. Nummelan yli kaksikymmentä vuotta kestänyt pitkäjänteinen ja innostava työ Voionmaan Opiston oppilaiden kanssa on satojen kulttuurintekijöiden oman kulttuuritoiminnan ja -työn eväänä ja innoittajana. Työväenlauluillat ja illanvietot monipuolisine ohjelmineen kuuluivat opiston jokaviikkoiseen ohjelmaan. Salme Nummela kitaroineen oli niiden vetäjä.

Opiston juhlatilaisuudet olivat Salmen vastuulla. Myös useana kesänä järjestetyssä Voionmaan Punaisen Ruusun tapahtumassa hän oli yhtenä suunnittelijana ja toimeenpanijana.

Hän on vaikuttanut myös monen ihmisen lausuntaharrastukseen johtamalla mm Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenyhdistysten yhteistä lausuntakuoroa sekä ohjaamalla esimerkiksi opiston teatterikurssilaisten ja Pirkanmaan Sos.-dem. naispiirin hallituksen jäsenten runomatineoita. Hän ohjasi myös Eläkkeensaajien Tampereen yhdistyksen 50-vuotiskavalkadin.

Nyttemmin hän on useita vuosia johtanut Eläkkeensaajien Ylöjärven yhdistyksen laulukuoroa. Hän vetää myös Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistyksen luovan ilmaisun ryhmää. Molemmat ryhmät ovat saaneet runsaasti esiintymiskutsuja ja kiitoksia esiintymisistään.

Oman yksinlaulukonsertin Salme Nummela piti tämän vuoden helmikuussa. Kuluvan vuoden marraskuussa hän täyttää 80 vuotta.

Salme Nummelan kuva: Sirkka Kotola

Työväen kulttuuripalkinto 2015

Vuonna 2015 Kansan Sivistysrahaston erityinen 60-vuotisjuhlapalkinto jaettiin teatterineuvos Eila Roineelle ja Kansan Sivistysrahaston arvostetut Työväen Kulttuuripalkinnot jaettiin kirjastonjohtaja Kirsti Lumialalle ja muusikko, säveltäjä Reino Bäckströmille.

Ensimmäinen Työväen Kulttuuripalkinto jaettiin vuonna 1982 Reijo Frankille

2020     Jaakko Kuusela
              Merja Minkkinen
              Salme Nummela
2015     Eila Roine               (KSR:n 60-vuotisjuhlapalkinto)
2015     Kirsti Lumiala ja 
              Reino Bäckström
2013     Seela Sella
2008     Leena Astikainen ja
              Reijo Pola
2005     Olavi Hurri ja
              Marianne Haapoja
2002     Riitta Korhonen
2000     Pekka Lukka
1999     Päivi Pyymäki
1996     Apeli Halinen
1995     Heino Hänninen
1992     Hannu Soikkanen
1990     Mikko Majanlahti
1988     Jani Uhlenius ja
              Jussi Miilunpalo
1986     Kiila
1985     Anna Bondestam ja
              Matti Hako
1984     Viljo Kajava
1983     Eila Hirvonen ja
              Mämmilä työryhmä
1982     Reijo Frank

Taiteilija, näyttelijä Seela Sella vastaanotti palkinnon 7.9.2013 Tampereella.

Kapellimestari Reijo Pola

Verkkosivumme käyttää evästeitä saadaksesi parhaan käyttökokemuksen. Jatkaessasi sivuston käyttöä hyväksyt evästeet. Lue lisää