Lyyli ja Lauri Aallon rahasto vaalii pariskunnan elämäntyötä

Ari Aalto kertoi vanhempiensa Lauri ja Lyyli Aallon elämäntyöstä ennen konserttia. 

Hämeen rahaston hoitokunnan pitkäaikainen puheenjahtaja Aarne Kauranen avasi tilaisuuden. 

Upea määrä konserttivieraita oli lähtenyt liikkeelle kuuntelemaan Pasi Kauniston slaavilaisia sävelmiä. 

Hämeen rahasto järjesti sunnuntaina 20.10.2019 Pasi Kauniston 50-vuotisjuhla-konsertin. Tuotto kanavoitiin tällä kertaa Lyyli ja Lauri Aallon rahastoon, jonka synnystä ja tarkoituksesta heidän poikansa Ari Aalto kertoi tilaisuuden aluksi. 

- Lauri Aalto osoitti, että ihminen voi tahonsa ja taitojensa avulla nousta syvimmästäkin ahdingosta oman elämänsä ohjaksiin ja menestykseen. Hän vammautui vaikeasti nuorukaisena, molemmat jalat paloivat sähkömuuntajan maalauksessa pahasti
ja amputoitiin puolesta reidestä. Maalarin töitä hän ei pystynyt jatkamaan, mutta kauppakoulussa menestyi ja pääsi uuden elämän alkuun edeten aina Janakkalan kunnanjohtajaksi asti. Hän oli Janakkalassa ja Kanta-Hämeessä arvostettu  persoona, kunnallisneuvos, kunnan ja maakunnan henkisen ja aineellisen edistyksen ajaja – jalattomana, Ari Aalto kertoi tilaisuuden avauksessa. 


- Lyyli puolestaan vaikutti vieläkin laajemmalti, alue- ja valtakunnan politiikassa monin eri tavoin: Janakkalan kunnan eri lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa sekä Sos.Dem. naisissa kaikilla tasoilla ja kansanedustajana vuosina 1958-79. Työnsä hän kohdensi erityisesti naisten ja lasten aseman parantamiseen sekä sairaiden ja vähempiosaisten kuten kehitysvammaisten ja epileptikkojen etujen puolustamiseen. Lyyli sai niin ikään kunnallisneuvoksen arvonimen 1979. 

Ari Aalto kertoi, että motoristien kunnioituksen ja ansiomerkinkin Lyyli ansaitsi vastustaessaan onnistuneesti moottoripyöräveron korotusta 1970-luvun puolivälissä.  - Lyylin puheet asiasta voisi vieläkin lukea eduskunnan pöntöstä aina 10 vuoden välein, kun samaa veroa aiotaan korottaa, hän toteaa. 


- Lyyli kertoo itse avoimesti perheestään ja monista muista henkilökohtaisistakin asioista ja tunnoistaan kirjassaan ”Sano Lyyli vaan” vuodelta 1981. Pariskunnan yhteisen taipaleen Lyyli muistelee alkaneen hyvin ja sopuisasti, kun Lauri palkattiin hänen
alaisekseen Janakkalan kunnan palvelukseen. Lyyli toimi nimittäin kunnassa kirjanpitäjänä, kun Lauri aloitti toimistosihteerin hommansa. Nopeasti Lyylistä ja Laurista muodostui mainio työpari ja hiljalleen suhde sai myös muita sävyjä. Pari avioitui
vuonna 1941, jolloin syntyi ensimmäinen lapsi ja myöhemmin kolme lisää, Ari Aalto muistelee. 

Työväenarkisto on taltioinut pääosin Lyylin arkiston ja siitä digitoitua materiaalia löytyy osoitteesta www.tyark.fi. Valokuvia on sivustolla www.arjenhistoria.fi. Lyylin arkistoon ja kirjaan sekä omiin muistoihini perustuen Ari Aalto kirjoitti vuonna 2016 Lyylin 100-vuotis syntymäpäivän kunniaksi monologin ”Lyyli – Janakkalan Rautarouva”. Se on pikakelaus Lyylin elämästä ja sen esitti lausuntataiteilija Oili Ruukki Turengin Työväentalolla
lokakuussa 2016 pidetyssä, 110 vuotta Sosialidemokratiaa Janakkalassa - juhlassa. Monologi on julkaistu Naisten Ääni sivustolla osoitteessa http://www.naistenaani.fi/lyyli-aalto-janakkalan-rautarouva/


Juhlavuoden jälkeen luonnollinen jatkoajatus perheellä oli perustaa vanhempiensa nimikkorahasto nimenomaan Kansan Sivistysrahaston Hämeen rahaston yhteyteen.

Rahaston tarkoitus on edistää naisten koulutusta ja sivistystä sekä naisia, lapsia ja perheitä koskevaa tutkimustyötä sekä tukea vammautuneiden ja invalidien kouluttautumista
ja työllistymistä. Se kannustaa nykyisiä ja tulevia sukupolvia jatkamaan työtä sukupuolten välisen tasa-arvon ja  yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta.