Kansan Sivistysrahasto

Säästöpankinranta 2 A 8 krs.
00530 Helsinki

Puh. 050 3200 272

**@**

Toimisto avoinna

klo 8.30-16.00

Lyyli ja Lauri Aallon rahasto vaalii Aallon pariskunnan elämäntyötä

Lyyli ja Lauri Aalto Linnan juhlissa vuonna 1960. (kuva: arjenhistoria.fi)

Lyyli Aalto Rafael Paasion kanssa valtiopäivien päättäjäiskahveilla Eduskunnan valtiosalissa. (kuva: arjenhistoria.fi)

Lyyli Aallon 60-vuotisjuhlat. (kuva: arjenhistoria.fi)

 

Lyyli ja Lauri Aalto olivat aikansa vaikuttajia; kansalaisyhteiskunnan kehittäjiä ja aikansa poliittisia aktiiveja.

Lyyli Aalto (1916-90) vaikutti alue- ja valtakunnan politiikassa monin tavoin: Kanta-Hämeessä Janakkalan kunnan eri lautakunnissa, kunnanvaltuustossa, sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana sekä Sosialidemokraattisissa naisissa Janakkalassa ja Etelä-Hämeessä. Hän oli myös yksi Hämeenlinnan keskussairaalan perustamisen avainhenkilöistä. Hän toimi valtakunnallisesti Sos.dem. naisliikkeessä, monissa muissa järjestöissä ja kansanedustajana vuosina 1958-79 sekä presidentin valitsijamiehenä kahdesti. Toiminnassaan hän keskittyi erityisesti naisten ja lasten aseman parantamiseen sekä sairaiden ja vähempiosaisten kuten kehitysvammaisten ja epileptikkojen etujen puolustamiseen niin kansanedustajana kuin järjestöissäkin.

Lyylin toiminnasta kertoo hyvin hänen laaja arkistonsa, mikä on tallennettu Työväenarkistoon. Digitoitua materiaalia löytyy osoitteesta www.tyark.fi ja valokuvia on sivustolla www.arjenhistoria.fi

Lauri Aalto (1906-71) puolestaan osoitti omalla esimerkillään, että ihminen voi oman tahonsa ja lahjojensa avulla nousta syvimmästäkin ahdingosta oman elämänsä ohjaksiin ja menestykseen. Vaikeasti vammauduttuaan Lauri kouluttautui ja eteni uudella sihteerin urallaan aina Janakkalan kunnanjohtajaksi asti. Ison maalaiskunnan vetäjänä vuosikymmeniä toimessaan hän oli yli puoluerajojen arvostettu persoona, kunnan ja maakunnan kehityksen ja edistyksen ajaja – ilman jalkoja!

 

Pariskunta täydensi toisiaan

Aaltojen yhteinen taival alkoi rauhallisesti, kun Lauri palkattiin Lyylin alaiseksi Janakkalan kunnan palvelukseen. Lyyli toimi kunnassa kirjanpitäjänä, kun Lauri vastaavasti hoiti kunnassa toimistosihteerin tehtävää. Lauri oli jo tuossa vaiheessa invalidi ja opetellut uuden ammatin sekatyömiehen elämänsä sijalle. Nopeasti Lyylistä ja Laurista muodostui mainio työpari ja hiljalleen suhde sai myös muita sävyjä. Pari avioitui vuonna 1941, jolloin syntyi myös ensimmäinen lapsi, Heli-Maija (nyk. Laine). Lopulta lapsia siunaantui kolme lisää, Esa, Ari ja Taru (nyk. Stenius), vaikka aikaa perhe-elämän pyörittämiseen oli vähän.

Pariskunta täydensi toisiaan myös luonteiltaan. Lyyli oli voimakastahtoinen, ajoi tinkimättä asiaansa, eikä hyväksynyt arvojensa kanssa ristiriitaista toimintaa, ei vaikka kyseessä olisi ollut oma puolue. Lyyli ei ryhtynyt toisten tekojen selittäjäksi, vailla todellista vaikutusmahdollisuutta, sillä hän koki vastuun toiminnastaan kannattajilleen, ennen muuta Kanta-Hämeen työläisnaisille, hyvin todellisena. Hän pani itsensä peliin kokonaan, täydellä riskillä myös hävitä ja joutua syrjään johtopaikoilta. Lyylin perusajatus oli - ellen minä, niin kukas sitten.

 

Lyylin perusajatus oli - ellen minä, niin kukas sitten.

 

Lasse oli myös vahvojen periaatteiden ihminen, mutta hyvin sovitteleva luonne ja taitava neuvottelija. Hän osasi käyttää tilannehuumoria jopa kriisitilanteissa. Lasse toimi vuosikymmeniä Lyylin ukkosenjohdattimena ja Turengin kylällä hänen lempinimensä olikin ”leijonankesyttäjä”! Lyyli kertoo avoimesti perheestään ja monista asioista kirjassaan ”Sano Lyyli vaan”, jonka hän kirjoitti omasta elämästään vuonna 1981. Kirjaan ja omiin muistoihinsa perusten Ari on kirjoittanut äidistään monologin ”Lyyli – Janakkalan Rautarouva”. Se ja muutakin tietoa on julkaistu Naisten Ääni sivustolla osoitteessa http://www.naistenaani.fi/lyyli-aalto-janakkalan-rautarouva/

 

Elämäntyö rahaston muotoon

Nyt Lyylin ja Laurin neljä lasta ovat päättäneet jatkaa vanhempiensa elämäntyötä nimikkorahaston muodossa. Lyyli ja Lauri Aallon rahasto tekee hyvää Aaltojen entisen kotiseudun, Kanta-Hämeen alueella. Rahasto edistää naisten koulutusta ja sivistystä, naisia, lapsia ja perheitä koskevaa tutkimustyötä. Rahasto tukee myös vammautuneiden ihmisten ja invalidien omaa aktiivisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä vammautumisen jälkeen.

”Vanhempamme antoivat meille erinomaiset elämän eväät korostamalla kouluttautumisen merkitystä ja ihmisen omaa vastuuta omasta elämästään. Periksi ei saa antaa. Naisille tulisi taata tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä ja heitä tulisi kannustaa opiskeluun. Tässä vanhempamme olivat paljon edellä aikaansa”, sisarukset muistelevat toimeliaiden vanhempiensa periaatteita. ”Saatuamme Lyylin paperit arkistoitua Työväenarkistoon oli luonnollinen jatkoajatus perustaa nimikkorahasto Kansan Sivistysrahaston ja nimenomaan Hämeen rahaston yhteyteen. Se on kunnianosoitus vanhemmillemme ja kannustaa osaltaan tulevia sukupolvia edistämään Lyylille ja Laurille tärkeitä asioita. Samalla voimme tukea ihmisiä, jotka ovat kohdanneet vammautumisen, mutta pyrkivät selviytymään elämässään eteenpäin”, sisarukset toteavat.

Aaltojen elämäntyö jatkuu siis rahaston muodossa. Kansan Sivistysrahaston iloitsee uudesta rahastosta ja pitää tärkeänä, että Lyyli ja Lauri Aallon elämäntyö saa ansaitsemaansa kunniaa rahaston tekemän työn kautta.

 

”Vanhempamme antoivat meille erinomaiset elämän eväät korostamalla kouluttautumisen merkitystä ja ihmisen omaa vastuuta omasta elämästään. Periksi ei saa antaa. Naisille tulisi taata tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä ja heitä tulisi kannustaa opiskeluun. Tässä vanhempamme olivat paljon edellä aikaansa”

 

Lisätietoa rahastosta:

Ulla Vuolanne

Säätiön asiamies

Kansan Sivistysrahasto

p. 050 378 3783

Lyyli Aalto studiokuvassa. (kuva: arjenhistoria.fi)