Hyvän puolella

Jos lapsi on huono koulussa, hän ajattelee olevansa huono elämässä.Tämä lausahdus on jäänyt mieleeni muutaman vuoden takaisesta lehtijutusta, jossa opettaja pohti lasten kasvamista.

Ajatus on lohduton. Ei elämän pitäisi näyttää tältä. Pienen ihmisen elämä tulisi täyttyä tekemisen riemusta, kokeilemisen ilosta ja ylpeyden tunteista. Kouluissa arki on valitettavan usein muuta. Syy ei ole kenenkään, ja samalla kaikkien.

Kouluissa opettajat taistelevat jatkuvan aikapulan kanssa, eikä aikaa jokaisen kannustamiseen riitä. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on 30 oppilaan luokkahuoneessa enemmän kuin haastavaa. Opettajista löytyy ammattitaitoisia ihmeidentekijöitä, mutta loputtomia taikoja ei ole tarjolla tasaisesti kaikille.

Kotona rakkautta ja huomiota osakseen saava lapsi saa osakseen vain osan ilosta, jos koulupäivät tuntuvat tervalta, ja epäonnistumisen henki valtaa alaa. Kysymys ei ole monimutkaisista asioista. Samalla ne ovat tärkeimpiä kaikista.

Oikeus onnistua ja mahdollisuus iloita saavutuksista kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle. Samalla kun harrastusmahdollisuudet vaativat yhä useammin paksua lompakkoa, vaaditaan vanhemmilta luovuutta ja jaksamista saattaa lapsi mielekkään tekemisen äärelle.

Kenellä on varaa ja kenellä on mahdollisuus? Säätiöt, kuten Kansan Sivistysrahasto tukevat myös vähäosaisia, sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia. Tavoite on varmistaa, että jokainen haluava pääsee käyttämään luovuuttaan.

Kansan Sivistysrahaston työ perustuu yksinkertaiselle ajatukselle. Taloudellinen huono-osaisuus ei saa tarkoittaa elämän mittaista tuomiota. Yhtä lailla kuin huonosti koulussa pärjäävä lapsi ei saa joutua ajattelemaan epäonnistuneensa elämässä, ei myöskään talouden mittareilla vaikeuksissa oleva aikuinen, saa jäädä vaille luovuutta ja onnistumisen elämyksiä.

Sitä Kansan Sivistysrahaston kaltaiset toimijat tavoittelevat. Yhdessä.

 

Sara Salomaa
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Kansan Sivistysrahasto