Urpilaisten uusi rooli

Kari ja Pirjo Urpilainen perustivat oman nimikkorahaston.

Saajasta lahjoittajiksi
 

Kokkolalaiset Kari ja Pirjo Urpilainen päättivät vuonna 2011 merkkipäiviensä kunniaksi ohjata onnittelunsa omaan alarahastoon Pohjanmaan rahaston yhteyteen.

 

Valtiopäiväneuvos Kari Urpilainen on Kokkolassa tuttu lähes jokaiselle vastaantulijalle. Hän ehti toimia 16 vuoden ajan kansanedustajana, viime syksynä alkoi kymmenes kausi Kokkolan kaupunginvaltuustossa.

Kari Urpilainen jos kuka on aktiivinen eläkeläinen. Valtuustotyön lisäksi kalenteria täyttävät myös muut kunta- ja maakuntahallinnon tehtävät. Sosialidemokraattisessa järjestötyössä hän mukana jo 45. vuottaan.

”Oma tärkeä työsarkansa liittyy muistojen vaalimiseen. Oskari Tokoi –seura museoineen sekä siihen liittyvät Pohjanmaan komeimman, Kannuksen työväentalon haasteet vievät oman aikansa”, valtiopäiväneuvos kertoo.

Vaimo Pirjo on vielä mukana työelämässä erityisopettajana. Hänelläkään ei ole vapaa-ajan ongelmia. Pirjo Urpilainen on TUL:n seuran Kokkolan Jymyn puheenjohtaja. Samoin häneltä riittää aikaa Nuorten Kotkien toimintaan, seurakuntaelämään ja SDP:n järjestötoimintaan.

Hyvä ajatus hyväksi teoksi
 

Vuonna 2011 Urpilaiset täyttivät 60 vuotta. Silloin syntyi päätös omasta alarahastosta.

”Opiskeluvuosinani sain muutaman kerran tukea eri rahastoista. Ne tekivät suuren vaikutuksen ja kiitollisena muistan ne vieläkin. Jo tuolloin jäi mieleeni itämään ajatusta, että jospa joskus voisin osaltani olla avittamassa eteenpäin opintiellään olevia tai tutkimustaan tekeviä nuoria, itseään kehittäviä ja elämässään eteenpäin pyrkiviä kanssaihmisiämme”, Kari Urpilainen kertoo.

”Kun sitten nostin ajatuksen keskusteluun ja Pirjokin sen koki omakseen, ajatus muuttui teoksi. Jos kaiken valmisteluun liittyvän pitäisi selvittää ja työstää itse, rahaston perustaminen vaatisi melkoisen työpanoksen. Nyt kaikki sujui hienosti ja kannaltamme helposti, sillä saimme näissä asioissa Kansan Sivistysrahaston toimihenkilöiltä esimerkillistä apua ja tukea. Olemme siitä vieläkin kovin kiitollisia.”

Kun Urpilaiset ovat niin monessa mukana, ”moniottelijoita”, on heidän rahastonsa tarkoituspykälässäkin monta kohtaa. Erityisesti yhteiskunnallinen tutkimus, kaikkinainen solidaarisuustyö sekä työväenliikkeen historian eri osa-alueet ovat vahvasti mukana.

Samoin työväenliikkeen kulttuurityö, sivistystoiminta sekä muu kansalaisia kehittävä harrastustoiminta on rahaston apurahoin tuettavaa toimintaa.

”Unohdettu ei ole myöskään etenkin Pirjolle läheistä liikuntaan liittyvää koulutustoimintaa”, Kari Urpilainen täsmentää.

Kunnosta pidettävä huolta
 

Urpilaisilla ei siis aika käy taatusti pitkäksi. Liikuntaakin harrastetaan, ”että jaksaa istua kokouksissa”. Kesäisin aikaa vietetään Viitasaaren mökillä. Siellä Kari Urpilaisen isä varttui huutolaispoikana, ennen kuin muutti Kokkolaan 1926 kihlattunsa Alman kanssa. Ja tietysti isovanhemmille puuhaa antaa vuoden ikäinen Alma.

Ei voi olla kysymättä, että kuinka paljon Kokkolassa vastaantulijat puhuvat Jutasta, perheen esikoisesta, joka on SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri.

”Kyllä se on kutakuinkin päivittäistä. Etenkin kauppareissuilla on tullut runsaasti uusia miellyttäviä tuttavuuksia, kun ihmiset haluavat kertoa omia kokemuksiaan Jutan toiminnasta. Esimerkiksi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, EU-politiikka sekä rikkaille säädetty ns. solidaarisuusvero ovat usein keskusteluissa esillä.”

”Aiemmin olimme Pirjo ja Kari Urpilainen, nyttemmin olemme Jutan äiti ja isä. Ihan mukava niinkin”, Urpilaiset hymyilevät.

Teksti: Jukka Halonen