Lahjakas karjalalainen lahjoittaja

Metallimies Taisto Matti Pennasen lahjoituksella Pohjois-Karjalan kulttuurihankkeet vahvistuvat.

Matti Pennasen kotimökki.

Kyläyhdistyksen aktiiveja.

Lahjakan Karjalan poika lahjoittajana
 

Pohjois-Karjalan maakuntarahasto koki upean yllätyksen. Metalli- ja konepaja-alalla toiminut, itseoppinut sijoittaja Taisto Matti Pennanen teki lähes puolen miljoonan euron testamenttilahjoituksen KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon. Lahjoituksen turvin Pohjois-Karjalan kulttuuri-, opinto-, yhteiskunnallinen tutkimustoiminta sekä työväenliikkeen hankkeet vahvistuvat merkittävästi.

Tämä vaatimaton mies rakasti luontoa, metsästystä ja kalastusta. Kososen rahasto haluaa apurahavalinnoillaan kunnioittaa Taisto Matti Pennasen arvomaailmaa ja näin jatkaa hänen elämäntyötään. Taisto Matti Pennasen elämästä kertoo seuraavassa hänen siskonsa Johanna Ropponen s. Pennanen.

”No mitäpä suuri itäinen naapuri?” Näin tapasi Kesälahdella 1949 syntynyt Taisto Matti Pennanen tervehtiä naapuriaan, omasta kotimökistä itään sijaitsevan isomman tilan isäntää. Jos metsähommissa tavattiin, niin molemmat istuivat kannolle tai kivelle oman tilansa puolelle ja sitten tarinoitiin.

Huumorintajuinen juttumies
 

Aika kului huomaamatta ja yhtäkkiä havaittiin, että alkoi sataa, oli tullut ilta tai ainakin kova nälkä. Veljeni Matti oli huumorintajuinen ja mainio juttumies.

Aika ennen asevelvollisuutta Matilla meni Lappeenrannassa isän kanssa metsätöissä ja kalastellessa. Suurille ikäluokille räätälöitiin 1960-luvulla erilaista ammatillista koulutusta. Matti hankki Kesälahdella konekorjaajan pätevyyden. Siitä ei kuitenkaan tullut hänelle ammattia. Hänet hyväksyttiin oppilaaksi konepajakouluun, mutta ennen koulun alkua oli löytynyt työpaikka Nokian Kaapelitehtaalta.

Koulunkäynti jäi. Tämä ratkaisu teki varmasti varakkaamman, mutta tuskin onnellisempaa.

Koko työuransa ajan Matti oli Nokian miehiä. Hän oli kova tekemään töitä ja innokas sijoittaja. Vaatimaton elämäntapa oli hänen tietoinen valintansa. Vähitellen sijoitussalkkuun tuli muitakin kuin vain Nokian osakkeita.

Luonto, metsästys ja kalastus
 

Loma-ajat kuluivat luonnossa, kotona metsänhoitotöissä, järvellä veneillen, kalastellen, uiden ja saaressa telttaillen. Hän myös hiihteli ja metsästeli. Matilla oli silmää luonnonkauneudelle. Hän ajoi joka vuosi Pielisen jäätien ja reissasi moneen kertaan Lapissa, Norjassa ja Ruotsin pohjoisosissa.

Matti seurasi tarkasti pörssikursseja Helsingin Sanomista, Arvopaperilehdestä, Taloustaidosta ja Kauppalehdestä. Vuosikausia mahdollisuuksiaan punnittuaan hän vakuuttui siitä, että pärjäisi sijoittajana. Niinpä 1998 hän jätti kolmivuorotyön ja teki ison elämänmuutoksen. Uutena hankittu rivitalokaksio meni myyntiin, ja Matti hankki pienen kaupunkiasunnon Nurmeksesta. Siellä hän asusteli talven ajan, mutta koko lumeton vuodenaika meni kotimökillä. ”Muuttolintu on palannut”, sanoivat naapurit, kun talvi ja Matti tulivat Nurmekseen.

Raveissa käynti ja totonpeluu kuuluivat myös harrastuksiin. Mainittavampia voittoja ei tullut, mutta pelaaminen toi mukavaa jännitystä Matin harjoittamaan kasinotalouteen (termi, jolla hän huvitti kuulijoitaan kertoessaan tulonmuodostuksestaan).

Lahjoitus on kulttuuriteko
 

Testamentissaan hän muisti itselleen tärkeitä yhteisöjä. Luonnossa hän viihtyi, koulutusta hän arvosti ja kotikylän ihmiset olivat läheisiä. Maisemista rakkain oli Kiteen Pyhäjärvi. Sinne hän toivoi testamenttinsa varoilla istutettavan arvokalaa. Veljestäni puheen ollen voi täydellä syyllä sanoa: ”Mies lähti Karjalasta, mutta Karjala ei lähtenyt miehestä”.

Johanna Ropponen s. Pennanen