Kansan Sivistysrahasto

Säästöpankinranta 2 A 8 krs.
00530 Helsinki

Puh. 050 3200 272

**@**

Toimisto avoinna

klo 8.30-16.00

Työväenliikkeen säätiö ruokkii sivistystä - "Olemme kulttuurin startup-sijoittaja”

Näköalapaikalla. ”Sivistys ei ole pelkkää kirjaviisautta. Se on laajakatseisuutta ja kyseenalaistamista”,
Ulla Vuolanne ja Niko Korte sanovat. Kuva: Petteri Paalasmaa

Kauppalehti kirjoitti Kansan Sivistysrahastosta jutun helmikuussa 2017. Ohessa juttu kokonaisuudessaan.

Kansan Sivistysrahasto jakaa apurahoja, jotta suomalaiset löytäisivät luovuutensa. Sijoitustoiminnassaan säätiö suosii eettisiä kohteita.Pienikin apuraha voi muuttaa ihmisen elämän suunnan. Kun stipendin saa harrastuksen alkuvaiheessa tai vaikeassa elämäntilanteessa, se poikii usein paljon hyvää. 

Helsingin Hakaniemessä toimistoaan pitävän Kansan Sivistysrahaston apurahojen keskikoko on noin 1 800 euroa. Säätiö haluaa auttaa apurahan saajia kehittämään itseään ja löytämään luovuutensa. ”Tuemme esimerkiksi ensimmäisen runokirjan kirjoittamista tai viulun hankintaa. Meillä on hyvä vipuvaikutus. Olemme kulttuurin startup-sijoittaja”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Niko Korte muotoilee.

 

Parasta Sivistysrahaston toiminnassa on ihmisten tarinoiden kuuleminen. Säätiö on omalta osaltaan tekemässä Suomesta parempaa paikkaa.

SÄÄTIÖ JAKAA myös isompia apurahoja tieteelliseen tutkimukseen, kuten pro gradu- ja väitöskirjatöihin. Sen erikoisuus on, että apurahoja voidaan jakaa sosiaalisin perustein. Kansan Sivistysrahasto on merkitty säätiörekisteriin vuoden 1956 alussa. Sen perustamisen puuhamiehenä toimi työväenliikkeen vaikuttaja Janne Hakulinen. ”Siihen aikaan säätiökenttä oli vahvasti porvarillinen. Perustajat ajattelivat, että työväenliike tarvitsee oman säätiönsä”, asiamies Ulla Vuolanne kertoo. Säätiön tarkoituksena on edelleenkin tukea ”maamme työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä”.

Korte sanoo, että säätiön hallituksessa on käyty paljon keskustelua siitä, mitä työväenliike nykyään tarkoittaa. Perinteinen käsitys duunariammateista on murroksessa, ja esimerkiksi pätkätyöt lisääntyvät koko ajan. ”Ei ole millään tavalla tätä päivää, että apurahoja jaettaisiin puoluekirjan perusteella. Haluamme olla koko kansan sivistysrahasto.”

SÄÄTIÖ SAA VUOSITTAIN noin 1 500–1 700 apurahahakemusta. Vuolanteen mukaan niissä näkyy aiempaa enemmän hakijoiden huonovointisuus. ”Olemme saaneet myös kunnilta hakemuksia sellaisiin hankkeisiin, jotka kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Meidän roolimme ei ole tukea niitä.”

Kansan Sivistysrahastoon kuuluu kaikkiaan yli sata apurahoja jakavaa rahastoa. Niiden sijoitustoiminta on muutama vuosi sitten keskitetty Helsinkiin. Rahastot tekevät itsenäisesti apurahaehdotuksensa hallitukselle.

YHTEINEN SIJOITUSSALKKU TUO rahastoille tehokkuutta ja turvaa. Vaikka sijoitusten tuotto jäisi jonain vuonna pakkaselle, yhteistä puskuria on sen verran, ettei rahastojen tarvitse tinkiä apurahojen jakamisesta. Rahastoperheen pääoma on reilut 15 miljoonaa euroa. Se on kertynyt vuosien varrella pienistä puroista, kuten keräysten, lahjoitusten ja testamenttien kautta. Säätiö myy myös merkkipäiväadresseja.

Lisäksi se omistaa kuudenneksen Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevasta Café Ursulasta, jonka sosiaalidemokraattiset naiset perustivat 1950-luvulla. Sen alkupääoma saatiin kokoon pulloja ja sanomalehtiä keräämällä.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoina noin 300 000–400 000 euroa. Jos sen sijoitukset tuottavat jatkossa hyvin, apurahasumma nostetaan 500 000 euroon.

Säätiö on kilpailuttanut sijoitustensa hoidon. Kahta salkkua hoitavat valtakirjoilla Danske Capitalin ja Evli Pankin salkunhoitajat. Säätiön sijoitustoimikunta on päättänyt salkkujen allokaation ja sijoittamisen ohjenuorat. Sijoituksille tavoitellaan yli viiden prosentin keskimääräistä vuosituottoa.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON PERIAATTEISIIN kuuluu YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeiden noudattaminen. Säätiön sijoituksia ei saa tehdä veroparatiisien kautta. Johdannaisia saa käyttää vain valuuttariskeiltä suojautumiseen. Sijoituksissa tulee suosia eettisiä sijoituskohteita.

Säätiö on myynyt valtaosan testamenttien kautta omistukseensa tulleista asunnoista ja sijoittanut varat edelleen kiinteistörahastoihin. ”Portfoliomme oli hajallaan ympäri Suomea. Asuntojen hallinta olisi vienyt liikaa toimiston henkilökunnan aikaa”, Korte sanoo. Esimerkiksi kansalaisvaikuttaja Miina Sillanpään asunto on kuitenkin säilytetty säätiön omistuksessa kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. Säätiö omistaa yhä myös kirjailija Tauno Yliruusin lahjoittaman kirjailijaresidenssin Ruusintorpan.

SÄÄTIÖN UUSIN PONNISTUS on joukkorahoitukseen perustuva Kulttuurilahja-palvelu. Sen kautta eri alojen taiteilijat voivat kerätä rahoitusta kulttuurihankkeilleen. Kansan Sivistysrahasto tukee projekteja antamalla jokaisen lahjoitetun euron päälle 20 senttiä. Tällä hetkellä lahjoituksia keräävät esimerkiksi sairaalaklovnit ja Cantores Minores -kuoro. Kulttuurilahjalla säätiö pyrkii myös lisäämään näkyvyyttään. Korte toivoo, että sen kautta Kansan Sivistysrahasto saa esimerkiksi lisää apurahahakemuksia ja ehkä lahjoituksiakin. ”Mitä laadukkaampia hakemuksia meille tulee, sitä paremmin voimme toteuttaa tehtäväämme.”

Tänä vuonna Kansan Sivistysrahasto on myös esillä Berliinissä, jossa järjestetään Päivi ja Paavo Lipposen rahaston taidekokoelman vierailunäyttely.

Vuolanne ja Korte sanovat, että parasta Sivistysrahaston toiminnassa on ihmisten tarinoiden kuuleminen. Säätiö on omalta osaltaan tekemässä Suomesta parempaa paikkaa.

 

 

Mikä säätiö?
Mitä tekee: Kansan Sivistysrahasto tukee yhteiskunnallisesti suuntautunutta
kulttuuri- ja sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa.
Ketkä päättävät: Puheenjohtaja Niko Korten lisäksi hallitukseen kuuluvat
Eija Hietanen, Jouko Muuri, Mika Hentunen ja Toni Eklund.
Pääoma: Noin 15 miljoonaa euroa.
Salkun allokaatio: Noin miljoona euroa VVO:n osakkeissa, noin 12 miljoonaa euroa
osake- ja korkorahastoissa ja noin 2,5 miljoonaa euroa kiinteistörahastoissa.

 

Alkuperäinen juttu on luettavissa Kauppalehden verkkosivuilta.