Tauno Yliruusin elämänkaari
 |
Tauno Yliruusi Espoon kodissaan. Kuva: Ritva Reinbolt, c. |
 |
Tauno Yliruusi. Kuva Ritva Reinbolt, c. |
 |
Tauno ja Ingeborg Yliruusi. Kuva Ritva Reinbolt, c. |
Tauno Yliruusi, s. 4.5.1927 Tampere, k. 17.6.1994 Espoo.
Vanhemmat:
Eino Erik Yliruusi
Aino Maria Yliruusi, os. Jokinen
Puoliso:
Ingeborg Anna Margareta Yliruusi, os. Hackzell s.6.10.1910 Helsingissä k. 30.8.2010 Espoossa,
tekstiilitaiteilija
Opinnot:
Ylioppilas 1947 Helsingin suomalainen yksityislyseo
Valtiotieteiden maisteri 1951 Helsingin Yliopisto
Työura:
Toimittaja Suomen Tietotoimisto 1951 – 1952
Järjestö- ja tiedotussihteeri Veronmaksajain Keskusliitto 1953-1958
Vt. pääsihteeri, Suomen YK-liitto 1961
Tiedotuspäällikkö Mekes Oy 1962-1963
Teatteripäällikkö Yleisradio TV-2, 1966-1967
Päätoiminen kirjailija vuodesta 1968, todettuaan teatteripäällikön viran olevan ristiriidassa kirjailijaintressiensä kanssa.
Tauno Yliruusi aloitti kirjoittamisen jo kouluaikana. Nimimerkillä Tauno Kekäle ilmestyi novelleja, pakinoita ja artikkeleita.
Tauno Yliruusilla on ollut useita kirjallisuudenalan luottamustoimia. Hän on kuulunut mm. Suomen näytelmäkirjailijain liiton hallitukseen vv. 1964-65 ja 1967-72.
Ingeborg ja Tauno Yliruusi avioituivat v. 1963.
Ruusintorppa oli Yliruusien kesäasuntona vuosina 1970-1990.
Tauno Yliruusi on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä ja tunnetuimpia suomalaisia näytelmäkirjailijoita. Tämä menestys ulkomailla ei välttämättä ole merkinnyt samaa tunnustusta kotimaassa.
1960-luvulla ensimmäiset Yliruusin näytelmä päätyivät lähes sattuman kautta Unkariin ja Tsekkoslovakiaan, minkä jälkeen teokset ovat levinneet ympäri maailmaa. Teoksia on painettu ja esitetty 15 kielellä 25 maassa.
"Leikkimurha" on Yliruusin esitetyin näytelmä maailmalla. Näytelmästä on tehty sekä teatteri-, TV- että radiosovituksia. Suurimpana henkilökohtaisena voittonaan Yliruusi pitää näytelmänsä esittämistä Ranskan kansallisteatterin "La Comédie Francaisen" omassa kuunnelmasarjassa.
Näytelmä "Tapaus Vapaus" on sekä Unkarissa (1975-76) että Romaniassa (1980) ensimmäinen suomalainen sotien jälkeen esitetty näytelmä.
New Yorkin valtion yliopiston julkaisussa Modern International Drama on julkaistu kuusi Yliruusin näytelmää.
Lukianos (Lucien) 1970
Naisen rooli (A Womans's Place) 1971
Keltaisia ruusuja (Yellow Roses) 1982
Säkit (What, NO Ashes?) 1987
Tapaus Vapaus (Freedom Freak) 1989
Silkkiniitty (Silken Meadow) 1991
Yliruusi kirjoitti Tsekkoslovakian miehityksestä kertovan näytelmän "Makuuhuoneet" jo vuonna 1968. Esityskelpoiseksi näytelmä tuli kuitenkin vasta perestroikan myötä. Ensi-iltansa se sai Tallinnan Vanemuine -teatterissa 30.4.1989. Vanemuine -teatteri esitti näytelmän Suomen Kansallisteatterissa keväällä 1990.
Vuonna 1981 Tauno Yliruusi sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa TV-näytelmäkilpailussa näytelmällä "Terveisiä Enok-sedältä"
Vanhemmat:
Eino Erik Yliruusi
Aino Maria Yliruusi, os. Jokinen
Puoliso:
Ingeborg Anna Margareta Yliruusi, os. Hackzell s.6.10.1910 Helsingissä k. 30.8.2010 Espoossa,
tekstiilitaiteilija
Opinnot:
Ylioppilas 1947 Helsingin suomalainen yksityislyseo
Valtiotieteiden maisteri 1951 Helsingin Yliopisto
Työura:
Toimittaja Suomen Tietotoimisto 1951 – 1952
Järjestö- ja tiedotussihteeri Veronmaksajain Keskusliitto 1953-1958
Vt. pääsihteeri, Suomen YK-liitto 1961
Tiedotuspäällikkö Mekes Oy 1962-1963
Teatteripäällikkö Yleisradio TV-2, 1966-1967
Päätoiminen kirjailija vuodesta 1968, todettuaan teatteripäällikön viran olevan ristiriidassa kirjailijaintressiensä kanssa.
Tauno Yliruusi aloitti kirjoittamisen jo kouluaikana. Nimimerkillä Tauno Kekäle ilmestyi novelleja, pakinoita ja artikkeleita.
Tauno Yliruusilla on ollut useita kirjallisuudenalan luottamustoimia. Hän on kuulunut mm. Suomen näytelmäkirjailijain liiton hallitukseen vv. 1964-65 ja 1967-72.
Ingeborg ja Tauno Yliruusi avioituivat v. 1963.
Ruusintorppa oli Yliruusien kesäasuntona vuosina 1970-1990.
Tauno Yliruusi on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä ja tunnetuimpia suomalaisia näytelmäkirjailijoita. Tämä menestys ulkomailla ei välttämättä ole merkinnyt samaa tunnustusta kotimaassa.
1960-luvulla ensimmäiset Yliruusin näytelmä päätyivät lähes sattuman kautta Unkariin ja Tsekkoslovakiaan, minkä jälkeen teokset ovat levinneet ympäri maailmaa. Teoksia on painettu ja esitetty 15 kielellä 25 maassa.
"Leikkimurha" on Yliruusin esitetyin näytelmä maailmalla. Näytelmästä on tehty sekä teatteri-, TV- että radiosovituksia. Suurimpana henkilökohtaisena voittonaan Yliruusi pitää näytelmänsä esittämistä Ranskan kansallisteatterin "La Comédie Francaisen" omassa kuunnelmasarjassa.
Näytelmä "Tapaus Vapaus" on sekä Unkarissa (1975-76) että Romaniassa (1980) ensimmäinen suomalainen sotien jälkeen esitetty näytelmä.
New Yorkin valtion yliopiston julkaisussa Modern International Drama on julkaistu kuusi Yliruusin näytelmää.
Lukianos (Lucien) 1970
Naisen rooli (A Womans's Place) 1971
Keltaisia ruusuja (Yellow Roses) 1982
Säkit (What, NO Ashes?) 1987
Tapaus Vapaus (Freedom Freak) 1989
Silkkiniitty (Silken Meadow) 1991
Yliruusi kirjoitti Tsekkoslovakian miehityksestä kertovan näytelmän "Makuuhuoneet" jo vuonna 1968. Esityskelpoiseksi näytelmä tuli kuitenkin vasta perestroikan myötä. Ensi-iltansa se sai Tallinnan Vanemuine -teatterissa 30.4.1989. Vanemuine -teatteri esitti näytelmän Suomen Kansallisteatterissa keväällä 1990.
Vuonna 1981 Tauno Yliruusi sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa TV-näytelmäkilpailussa näytelmällä "Terveisiä Enok-sedältä"